Siirry pääsisältöön

Unohditko salasanasi? Sinulla saattaa olla digitaalinen dementia

Törmäsin viikonloppuna termiin, jonka olen kuullut ohimennen, mutta jonka merkitykseen en ollut syvällisemmin paneutunut: digitaalinen dementia. Ehkäpä meidän kannattaisi antaa aivoillemme ajateltavaa sen sijaan, että haemme instant-tietomme hetitässäjanyt Googlesta.

Saksalainen neurobiologi Manfred Spitzer varoittaa, että tietokoneiden ja muiden mobiililaitteiden kautta helposti löydettävissä oleva tieto johtaa aivojemme kognitiivisen, tiedostavan, tasoon siten, että muistimme huononee.

Ajattelu on aivoruokaa


Kun kaikki tieto on saatavilla ilman ponnisteluja, aivomme eivät saa riittävästi työtä. Tutkitusti aivosolujen väliset yhteydet kasvavat, kun aivot saavat ravintoa. Aivojen ravinto on ajatteleminen, päätteleminen ja vastausten löytäminen. Olemme ulkoistaneet aivoille tärkeän "ravinnon" Googlelle ja muistamiseen liittyvät osat aivoissamme surkastuvat.

Spitzerin mukaan tietokoneiden käyttö aiheuttaa muistin heikkenemistä. Digitaalinen media aiheuttaa puhe- ja oppimisvaikeuksia, keskittymiskyvyn häiriöitä, stressiä ja masennustakin. Tulevat diginatiivit viettävät elämästään neljänneksen tietokoneiden parissa ja raportit tietokoneistuneista kulttuureista kertovat, että digitaalinen dementia, digidementia, on jo tosiasia.

Unohditko PIN-koodisi?

Dr. Carolyn Brockingtonin mukaan nuoret aikuiset kärsivät lähimuistin heikkenemisestä, koska heillä ei ole enää tarvetta tietojen muistamiseen. Puhelinnumerot, PIN-koodit ja salasanat kulkevat kätevästi puhelimen mukana paikasta toiseen. Tämä vaikuttaa kykyymme painaa asioita mieleemme.

Erityisen huolissaan nuorten kognitiivisen muistin heikkenemisestä ollaan oltu Etelä-Koreassa. Asiasta on keskusteltu maassa jo vuosien ajan. Aivojen normaali kehittyminen antaa tasaisesti virikkeitä molemmille aivopuoliskolle, mutta digitaalisiin laitteisiin turvaaminen johtaa oikean aivolohkon kehittymiseen vasemman kustannuksella. Tämä vaikuttaa keskittymiskyvyn heikkenemiseen ja lyhentyneeseen muistamiseen.

Onko tarvetta aivobicsille?

Suomessa Reidar Wasenius on vuosien ajan kiertänyt "Personal Brainerinä" ympäri Suomea. Hänen aivojumppatuntinsa ovat saaneet runsaasti palstatilaa lehdissä ja hän on mielestäni oikeilla jäljillä aivobics-tuntien ideasta.

Ehkä digiaika vaatii tietoisen aivojen jumppaamisen, joka aktivoi aivoja monipuolisesti erilaisten harjoitteiden avulla. Ensi kuulemalta hassulta kuulostavassa asiassa onkin pointtinsa.

Tietotekniikka lapsenvahtina ja kouluissa

Jos minulla olisi taaperoikäisiä lapsia, miettisin tarkkaan, antaisinko iPadin lapsenvahdiksi. Minua kylmää, kun luen Facebook -päivityksiä pienten lasten ylpeistä äideistä ja isistä, jotka kertovat kaksivuotiaan hallitsevan iPadin käytön kuin vettä vaan. Niinpä.

Mikä onkaan tablettien vaikutus lapsen emotionaaliseen ja kognitiiviseen kehitykseen. Viimesyksyllä lukemani kehityspsykologian kirja oli ajatuksia herättävä teos. En ainakaan jättäisi lastani yksin iPadin kanssa ja nuorenkin kanssa on hyvä viettää pikemminkin aikaa yhdessä tietokoneen ääressä kuin jättää heidät yksin.


iPadeja tärkeämpi askel kouluissamme olisi mielestäni turvata lasten monipuolinen kehittyminen. En usko, että on sattumaa, että Suomi pärjää PISA-testeissä samaan aikaan, kun taide- ja taideaineita tarjotaan kansainvälisestä näkökulmasta katsottuna paljon. Tai tarjottiin. Tätä tarjontaahan ollaan vähennetty.

Kirjoittaja on tietotekniikkaan ja digitaalisiin palveluihin myönteisesti suhtautuva early adapter, joka haluaa nähdä asioista aina useamman kuin yhden puolen.

Päivitys 20.2.2014, klo 17:28: Lisätty Tietotekniikka lapsenvahtina ja kouluissa kappale sekä väliotsikot.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Slavery was abolished in USA in 1865, in Finland it was done in the 1950's

In 2010 Finland's National Brand Committee lead by former Nokia CEO Jorma Ollila presented its paper to a former Foreign Minister Alexander Stubb. The committee stated proudly that Finland was the forerunner of democracy since Finnish women became the first in the world to have unrestricted rights both to vote and to stand for parliament. But something was left out from the report. Something which was part of the Finnish Social Policy in many decades of the 20th Century. In many countries this would be called slavery. And this is something which is quieted story of the Finnish history. A modern time slavery. Finnish historician Jouko Halmekoski writes about the modern slave market which was the fact in Finland as late as in the 1950's. He interviewed 25 persons who had been auctioned away by the local government in order to save money in sustaining the children. The lowest bidders won the custody of the child for one years period. Ironically the auction was held in the 29

Kasvien keruu ja herbaario - prässäämisohjeet

1970-luvun peruskoulu-uudistus unohti kasvion! Kuulun siihen peruskoulusukupolveen, jonka ei tarvinnut kerätä kesälomansa aikana herbaariota eli kasvikokoelmaa. Se oli sääli, sillä pläräsin useasti veljeni keräämää upeaa 50 kasvin kokoelmaa. Selasin usein sen sivuja ihastellen kauniisti kuivattuja ja prässättyjä kasveja. Olisin halunnut koota sellaisen itsekin. Se jäi, kunnes vihdoin tänä kesänä pääsin kannustamaan poikaani hänen kasvinkeruuretkillään. Sain seuratakin häntä ja hänen serkkujaan metsien siimekseen ja peltojen pientareille. Hienointa oli, että hänen opettajansa jopa kannusti vanhempia ja isovanhempia sekä lapsia liikkumaan yhdessä luonnosta nauttien - kunhan lapsi valitsisi poimittavat kasvit. Matka aurinkoisella soratiellä kohti luontoa ja kerättäviä kasveja. Kasvienprässääminen palasi takaisin Jossain vaiheessa kasvien kerääminen palasi peruskoulun opetussuunnitelmaan. Vapaaehtoinen, mutta numeroon positiivisesti vaikuttava, kasvikokoelma kerätään yleis

Today's Rudolf Koivu would be a Game Designer

Rudolf Koivu (1890 - 1946) is one of the illustrators which has affected me most. Even if Finland's most known illustrator died already in 1946 there is no one which has escaped Koivu's sensuous lines, magical creatures from childrens' stories and Christmas cards. I claim, Koivu is for Finns the same than Carl Larsson for Swedes or Mucha for Czechs. Or perhaps even more than that. Last summer I visited an exhibition full of Koivus drawings to different Childrens' stories. It blew my mind out. Pictures to the stories by Grimm, Topelius, Andersen were all presented. Thinking of the fact that the world was not full of images Koivu's characters, trolls, sceneries and mystical creatures were amazingly original ones. Unlike today's illustrator who has grown in a world full of images, Koivu had to bring these creatures from his mind. That is a thing which often has been neglegted. My first memories of Koivu, though I did not know that by then, were the sensuous cov